Käytiinpä neidin kanssa tänä aamuna lääkärissä. Neitoseni on hieman haissut pissalle hieman ennen juoksuja ja juoksun jälkeen aina silloin tällöin. Ensin luulin johtuvan karvojen pituudesta. Ei mitään reaktiota. Soitinpa eilen aamulla neidille sitten ajan eläinlääkärille. Sain parisen kertaan soittaa, ennen kun vastattiin. Rupesin jo pohtimaan, miks miulle ei vastata ikuna ell . Yleensä kun olen käynyt paikan päällä varaamassa ajan, mutta tällä kertaa ajattein soitaltaa. Saimme onneksi siis seuraavalle päivälle ajan (tälle päivälle) klo.9.00.

Sieltäpä napsahti tulemaan tänä aamuna klo. 7.00 viestiä. Muistutusta ja miten voidaan ilmottautua paikalle. Aika hyvä systeemi, kun miettii. Ei miun kotiseudulta vai tällaista palvelua   Suunnattiin siis ell ja ilmottauduttiin ihan tiskille. Neiti kävi vaalla ja painoa on 7,7kg. Hui! Vuos sitten neiti oli niiin pikkanen. Odoteltiin lääkärille kutsua. Neiti ei meinannu millään asettua. Kamala nuuskina oli käynnissä, kavereita meni ohi joiden luo olis ihan pakko päästä! Saimme kutsun huoneseen ja neitihän veti ihan ekana. Voe poloista, kun ei tiennyt mitä on tulossa. Innokkaasti olisi annellut pusuja ja häntä viuhtoi sinne tänne. Voe hyssykät sentään ^^ Lääkäriä hieman hymyilytti, kun neiti ei meinannu asettua sit millään. Hampaita ei olis oikein antanu katsoa, mielummin olisi pusutellut sen ajan. Kuunteli ääniä toisesta huoneesta. Pääkääntyili ja vääntyile.

Ja sitten.. Lääkäri epäili, olisiko mahd. sokeritaudista kyse. Oireita kun kamalasti neidillä ei sinäänsä ollut. Söi ja joi normaalisti, mutta haisi ja oli hieman väsynyt. Ei jaksanu oikein lenkkeilä. Paikalla oli kaksi lääkäriä. Toinen piti neitiä paikoillaan ja toinen koitti ottaa sitten karvaa eka pois ja sitten laittaa painetta(?) ja saada sitä verta ulos. Voe kamlauus, ajatteli neiti varmasti. Ilmeet kertoivat enemmän kuin tuhat sanaa. Kamalinta oli se aine, jota laiteltiin eka. Oma verikin tuntui haisevan hyi hyi!

Neidillä oli sitten toimenpiteiden jälkeen tassu veressä. Lääkäri antoi kipon (joka oli miusta kamalan iso näin pienelle koiralle :D mietin jo mahtuuko toi edes Mimun alle :D ) Käytiin pieni pissa lenkki tekemässä. Ei mennyt onneksi kamalan pitkään, että pissa tuli. Onnistuin ekalla kerralla jopa saamaankin sen pissin talteen!  Sitten taas odoteltiin ja odoteltiin. Tarjoiltiin jo toisen koiran näytteitä. Piti vain todeta, et meitsin koiran nimi on Mimu ei Ninni Päästiin hetken sen jälkeen lääkärin luo joka totesi pissatulehduksen.  2 vko lääkekuuri, jota otetaan aamuin illoin. Sitten odoteltiin hetki taas ja saatiin lääkkeet ja ohjeet.

Neiti kummallisen rauhallinen loppu peleissä koko käynnillä, mitä nyt alku sähellystä oli. Neiti muuten rupesi pitää lopussa vähän orkesteria toisen koiran kanssa Ei pahasti, mutta vähän. Toinen koiruli hieman enemmän lauleskeli ja Mimu vain vastaili.  Autolle tultaessa huomasin neidin nimen kohdalla kirjotus virheen. Mimun sijasta oli kirjoitettu Nimu.

Kotin tultaessa oltiin hieman virkeampänä ja lääke otettiin heti kotiin tultaessa. Piti hieman avittaa, kun meinas mennä leikiks sen syöminen. Kurkusta vuan alas ja juustoa perään

Kotiin tullessa, tassu ei ollut enään verinen. Neiti päätti ite puhistella tassun. Liekkö hävettäny verisyys sitten

Laastarin pois ottaminen. Ajattelin, et neiti olis vinkunu mut ei! Käänti vain katsettaan muualle.

Vähän huonosti näkyy, mutta kumminkin. Etualalla olevasta tassusta otettiin näyte. Piti hieman otella karvoja pois lääkärin tieltä Vielä en saanut neitiä ihan siistiin kuntoon.. Tassut kun vielä jätin viimeisemmäks. Pitäisi ostaa uudet sakset tai veitsi, jotta sais noi tassut siistiksi.