Lunta on kyllä riittänyt täällä itä-suomessa. Mutta eipähän neitiä näytä pahemmin haittaavan. Lenkillä käydessä kaikki lumikimpaleet saavat lähöt. Armoton innostus päällä "heitää se, heitä!". Voe sitä rakkautta  lumikimpaleita kohtaan! Ei millään meinaisi jättää niitä rauhaan vaan päättää laittaa stopin etutassuilla pitäen kiinni kimpaleesta ja työntää sitten sitä etiäpäin. Välillä kuuluu myös uikutusta, kun kimpale pitäisi jättää. Oe voe. Välillä muuten kaivetaan niihin kimpaleisiin kuoppia. Ei mikään ole yhtä ihanaa! Ihmisiä hieman huvittaa meidät nähdessään, kun leikitään lumikimpaleilla. Mutta toinen rakkaus suhde Mimulla on ehdottomasti kepit!! Se on kumma, ku pitää AINA ottaa se isoin keppu suuhu ja lähteä kantamaan. Viimeksi löyty ns. aurauskepin kokonen keppi ja sehä oli pakko saada mukaan. Onneks ei tullu eestä eikä takaa ketään. Ei välttis olis päässy ohi . Keppien perään itketään siis myös välillä.

Käytiin viime viikolla moikkaamassa porukoitani, siskoani ja hänen kahta irlistä. Jotka ovat Mimulle vähän niikun "isoveljiä". Ajateltiin kokeilla, miten leikkisivät pihalla ja miten ylipäätänsä neiti pysyisi aitojen sisäpuolella. Olisi nimittäin ollu mahdollisuus päästä joistakin rakosista pujahtamaan, mutta onneksi ei pujahtanut.

Urhoa olisi kiinnostanu hieman ronskimminkin leikkiä, mutta nätisti muisti leikkiä Mimun kanssa. Körmyäkin Mimu sai vähän juoksemaan, joka on muuten aikamoinen saavutus. Herra kun ei yleensä leiki millään leluilla, mutta Urhon kanssa sitten peuhaa eikä Mimu ole ennen kiinnostanu leikkimielessä. Ennemmin takamus kiinnostanu paaaaljon enemmän. Ja neitihän saisi hieman oppia tästä ärähtämäänkin noille jätkille, eritoten Körmylle. Hömpiä noi jätkät!

  Näillähän kaveruksilla ei toki ole kokoeroa juurikaan. Urho ja Mimu pällistelevät maailaman menoa.

Koko poppoo. Oli muuten hieman työntakana saada kaikki istumaan samassa kuvassa vierekkäin. Eritoten nämä kakarat eivät oikein malttaneet odottaa
Kakarat juoksisallaan.

Mimu muuten ärisi Urholle, mokoma ku meinasi viedä just sen lelun millä Mimu halusi leikkiä. Vai olisikohan ollu toisten päin?  Urho katsoi vain hölmönä Mimua " mitä sä nyt tuolla tavalla mulle huudat?". Meitä vain huvitti siskoni kanssa koko tilanne. Neiti saattaakin sittenki äristä noille jätkille ja laittaa ne ruotuun  Onhan sitä kerran joulunakin Mimu ärähtäny Körmylle, mokoma kun tuli liian lähelle hänen ollessaan kopassa.