Mimu söi eilen illalla viimeisen lääkkeen kuuristaan. Toivon mukaan kuuri on tehonnut, ainakin neiti on paljon virkeämpi. Eilen illallaki olis pitäny leikkii vain koko ajan. Neiti oli siis ihan ittensä. Aamulla nukkuu sitten piiitkään ja yöt riekkuu, vaikka välillähän se käy käskemässä nukkumaankin meitä.

Aloitimme tossa pariviikkoa sitten uuden harrastuksen. Minä kävin eka teoria tunnilla ja seuraavan viikon maanantaina alkoikin sitten ihan käytännön treenit. Laji, jota kokeillaan on nimeltään agility Innostusta ja vauhtia neidillä riittää kyllä tähän lajiin! Mokoma ei vain meinaa tulla luokse tehtävien suoritusten jälkeen, vaan pitäs päästä koko ajan uudestaan ja uudestaan. Onhan neidillä myös hieman takaajatuksia, ne nakit. On kyllä niin niiden nakkien perään, että tekee varmasti ihan mitä vaan saadakseen niitä Huomaa kyllä, ettei ne pelkästään nakit anna neidille potkua hommiin. Kierokset nimittäin lisääntyy vain, mitä enemmän tehdään. Aluksihan me mentiin putkea, jonka jälkeen mentiin sitten rimaa. Neitihän yllätty miut aivan täysin niillä kerroilla! Luulin, että ei suostus kovin herkästi menemään sitä putkea. Pentukurssilla kun, ei mennyt sellasta metallista putkea (olisko ollu sit liian ahas?). Nyt oli ihan eri ääni kellossa. Kamalata vauhtia mentiin.

Tän viikon maanantaina mentiinkin ns. pientä rataa. Rima-putki. Pääsin jopa irtaantumaan neidistä niin, että itse napotin putken vieressä kun neiti oli taas riman takana, odottamassa lähtölupaa. Menimme myös pituutta ja muuria. .  Ja voe sitä menoa! Ei ollu mitään ongelmaa niiden kanssa. Paitti, että neiti on keksiny et vois tulla vaikka takasi samaa reittiä. Sitä ei passais oppia, jos joskus kaunispäivä lähettäskin kokeilee ihan kisaa, noin mielenkiinnosta. Saatas hylsy hyvin äkkiä.  Sijaisohjaajakin sanoi, että tästä koirasta tulee nopea Saatiin muutenkin positiivista palautetta. Pitäisi vaan saada neiti hieman malttamaan ja tulemaan luokse. Loppu tunnsita rupes tulemaan kyllä luokse, kun vähän vilautti nakkiapaloja

Hieman kuvia ekalta kerralta. Seuraavaksi saa vasta vikalla kerralla tälläsia kuvia, kun miun kuvaaja ei oikein malta lähteä mukaan.






Kuten voi huomata, että ihan nolla-tasosta aloitellaan. Viime kerralla oli jo korkeammalla (liekkö välillä vahingossa :D ) rima ja putki oli pitempi. Eikä muuten mitään ongelmata! Ja huomatkaa viimeisessä kuvassa vauhti! :)

Ja voipihan se hyvinkin olla, et ollaan löydetty meille sopiva harrastus! Pienellä cairni porukalla ollaan jo sumplittu mahd. agility poppoota kasaan, jotta voitas porukassa treenailla. Jeih!